… vai millä sanalla ‘giveaway’ sopisikaan kääntää?
Jaossa on kolme vanhaa tyttökirjaa juhannukseksi omenapuun alle lueskeltaviksi. Myös laiturinnokka ja riippumatto ovat mahdollisia lukupaikkoja, tai sateen sattuessa mökin ullakko, jonka peltikattoon pisarat ropisevat rauhoittavasti. Tyttö Pariisissa on aivan ihana, kiihkeä nuortenromaani muotipiirustusta opiskelevasta tytötä, Vaihdetty kesä edustaa klassista tyttökirjaperinnettä, Clare televisiokuuluttajaa taas ei voi kehua klassikoksi, mutta siinä on hupaisia yksityiskohtia ja ainakin nykylukijaa hämmästyttävä käänne aivan viime sivulla.
Jaa kanssamme jokin juhannusmuistosi, niin kirja tulee postissa luoksesi (jos muistoja on yli kolme, arvomme kirjansaajat).
Itse olen puistolueskellut 1920-luvulla suomennettua kirjaa Nuoren tytön iloja ja suruja, joka kertoo 1800-luvulla eläneen 16-vuotiaan neidon kommelluksista kasvatusta viimeistelevän tädin hoivissa Berliinissä. Harmikseni kaksi sivua, joissa täti luennoi huolitellun ulkoasun merkityksestä, ovat kadonneet. Viehättävä kirja joka tapauksessa. (edit: pieni googlailu paljasti, että kirja onkin kirjoitettu jo vuonna 1863!)
Ovatkohan kaikki helsinkiläiset jo bonganneet kaupungin puisto-osaston viehkot ilmaisjakelukortit? Kukin kortti juhlistaa jotain helsinkiläistä puistoa – ja kerrankin ilmaispostikortteja, joita tosiaan kehtaa postittaa ystävilleen!





Koko perheen voimin lähdimme ensimmäistä kertaa vuokramökille,kallis oli ja toiveet korkealla,Niipä vain kävi että vesisateessa soutelimme ja grillasimme kuistilla ettei kaikki eväät kastuneet.Sisällä oli kuitenkin suloisen lämmintä pienen takkatulen ääressä pelejä pelatessamme.Hyvä muisto jäi vaikkei tuo yötön yö oikein näyttänytkään parhaita puoliaan.
Juhannusmuisto aikojen takaa: minä, mieheni,lavatanssit, kokko ja maalaisromantiikkaa
Ei kannata mennä yksityiskohtiin….
Siitäpä onkin jo kohta 40-vuotta kun pienessä keski-suomalaisessa kirkossa sanoimme tahdon ,juhannushäät olivat kauniit ja muistot vielä kauniimmat ja yhdessä olemme vieläkin.
Eksyin lukemaan arkistoanne, eikä minulla muuta lisättävää juuri nyt, mutta nuo kortit olivat tosiaan iloinen yllätys. Oma suosikkini on Alppiruusupuisto Haagassa.
Tai niin, olisi mulla jotain Nyyrikin pokkariromaaneja 50-luvulta jossain. Kaivanko ne esiin?