Project 333 – ensimmäinen kuukausi

Ensimmäinen vaatepaastokuukausi on melkein ohi. Liityn muiden Project 333a kokeilleiden ylistyskuoroon: Mahtavaa! Vapauttavaa! Takaisin ei ole paluuta! On aivan hämmästyttävää (ja samalla noloa), kuinka koko kodin siisteys on kohentunut vain minun vaatemäärääni supistamalla. Entisiin vaatekomeroihin mahtuu nyt tavaroita, jotka ennen pyörivät lattioilla. Aamuisin olen pukeutunut viidessä minuutissa, eikä henkistä energiaa kulu siihen enää kuin prosentti entisestä.

Oli suuri henkinen ponnistus pakata kellariin vaatteita, jotka ovat jokseenkin sopivia ja tyylikkäitä, ja tuntui kertakaikkisen hoopolta viedä sinne joitakin vaatteita, jotka olen ostanut vain muutamia kuukausia sitten ja käyttänyt ehkä kerran tai en kertaakaan. Mutta ne, jotka marraskuun lopulla näyttävät edelleen houkuttelevilta, pääsevät käyttöön talvisatsissa, ja lopuista ei ole niin väliksikään.

Ensimmäisen kuukauden jälkeen huomasin, että en ollut lainkaan käyttänyt viittä vaatteistani. Lisäksi olen hukannut yhden huivin, eli kuudelle käyttökelpoisemmalle vaatteelle olisi tilaa. Päätin lopuksi kahdeksi kuukaudeksi ottaa laskuihin mukaan korutkin, jotka alunperin jätin huomioimatta. Nyt siis 33 vaatteen joukkoon lasketaan kolmet korvikset ja kolme kaulakorua, ja lopultakin noudatan projektin alkuperäisiä sääntöjä tarkkaan. Korujen vähentämisestä ei kylläkään ole tarkoitus tulla elämäntapaa, mutta kokeilen sitä extreme-elämyksen hengessä.

Nämä lähtivät lepäilemään

ja nämä jäivät käyttöön.